Haun tulokset

Sisäinen viestintä, työyhteisöviestintä, sisäiset suhteet, työntekijäviestintä – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Silti kaikki termit viittaavat samaan asiaan: miten saada viesti kulkemaan työkaverilta toiselle ja kaikki puhaltamaan yhteen hiileen? Tästä blogista saat tukea oman työpaikkasi solmukohtien tunnistamiseen ja avaamiseen. Työyhteisöviestinnäksi lasketaan kaikki organisaation sisällä tapahtuva viestintä lähtien intranetin uutisista aina kahvitauon pullantuoksuiseen höpöttelyhetkeen asti. Tämä tietysti tarkoittaa, että jokainen työntekijä osallistuu omalta osaltaan sisäiseen viestintään – olipa hän tullut ajatelleeksi sitä tai ei. Juuri tämän vuoksi sisäisen viestinnän kehittäminen ja sen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää. Työyhteisöviestintään kannattaa panostaa Koska viestintä on keskeisessä roolissa kaikkialla organisaatiossa ja osana kaikkia toimintoja, siihen kannattaa panostaa. Alla muutama syy listattuna: Selkeä työyhteisöviestintä tehostaa ja helpottaa työntekoa sekä vähentää työntekijöiden stressiä. Tyytyväiset, hyvät tekijät pysyvät talossa. Sisäinen viestintä näkyy ulospäin työnantajamielikuvana ja rekryissä. Epäonnistunut työyhteisöviestintä saattaa johtaa jopa mainekriisiin. Kaunistelematta voisikin sanoa, että yrityksillä ei oikeastaan ole varaa olla pistämättä paukkuja sisäiseen viestintään. Neljä näkökulmaa sisäiseen viestintään Tampereen yliopistolla Leena Mikkola ja Tarja Valkonen löivät viisaat päänsä yhteen työyhteisöviestintää tutkiakseen (Developing Workplace Communication, 2019). Tässä blogissa on hyödynnetty heidän teoriaansa, jota on höystetty Norra Commsin asiantuntijuudella. 1. Jaettu missio ja visio Kaiken takana on yhteinen ymmärrys siitä, mitä organisaatiossa tehdään ja miksi (missio) sekä mihin organisaatio on matkalla ja millainen se tahtoo olla tulevaisuudessa (visio). On tärkeää, että jokainen työntekijä ymmärtää, miten juuri hänen työpanoksensa vaikuttaa koko organisaation menestykseen. Nyt jo tietynlaiseen kulttimaineeseen on noussut tarina NASA:n siivoojasta. Kun häneltä kysyttiin, mitä hän tekee työkseen, hän vastasi ytimekkäästi: ”Autan lähettämään ihmisen kuuhun.” Yhteinen ymmärrys työtehtävistä, tavoitteista sekä työhön tarvittavista resursseista helpottaa jokaisen päivittäisiä hommia. Silloin koko organisaatio kulkee samaan suuntaan poukkoilematta ympäriinsä. Lisäksi mission ja vision ymmärrys sekä niiden näkyminen käytännössä vaikuttavat siihen, kuinka merkitykselliseksi oma työ koetaan ja kuinka sitoutunut työntekijä on. Oman ahkeroinnin sitominen isoon kuvaan on monelle todella tärkeää. Tiivistäen: Jaettu missio ja visio vaikuttavat työntekijöiden sitoutumiseen ja viihtyvyyteen ja näin myös organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. 2. Tiedonhallinta Varsinkin tietotyö on ennen kaikkea tiedonhallintaa, jossa työ on pitkälti tiedosta viestimistä muille. Esimerkiksi epäselvät vastuut tiedon tuottamisessa ja jakamisessa muille voivat olla merkittäviä pullonkauloja tiedonhallinnassa. Eräs tuntematon LinkedIn-käyttäjä kuvasi sisäisen viestinnän haasteita erityisen samaistuttavalla tavalla: ”Jos pitäisi piilottaa ruumis, piilottaisin sen intraan, koska sieltä ei kukaan ikinä löydä mitään.” Tiedonhallintaa on hyvä tarkastella seuraavien kysymysten avulla: Mitä tietoa kukakin tarvitsee? Me kaikki elämme valtavassa infoähkyssä, joten kannattaa välttää turhaa sähköpostiketjussa cc:nä roikottamista tai uutiskirjeiden lähettämistä kaikesta kaikille. Tällöin on vaarana, että olennainen tieto hukkuu kaiken epäolennaisen joukkoon. Missä tieto on saatavilla? Jokaiselle pitäisi olla selvää, mistä saa esimerkiksi omaan työhönsä tai työterveyteen liittyvää tietoa. Näin säästetään kaikkien aikaa ja hermoja. Kenellä on vastuu tiedon luomisesta ja välittämisestä? Tuotekehityksen prosessi, asiakkaalle lähtenyt tarjous ja lounasravintolan poikkeavat aukioloajat – tietoa on monenlaista, mutta yhteistä näille esimerkeille on se, että pitää olla selvää, kenen vastuulla tiedon luominen ja välittäminen on. Samoin pitää olla selvillä, missä aikataulussa tiedon pitää kulkea. 3. Viestinnän käytännöt Kuten muissakin totutuissa toimintatavoissa, myös viestinnän käytännöissä on helppo vain ”tehdä niin kuin on aina tehty”. Toisaalta siinä missä työpaikan käytännöt vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, samalla ihmisten tapa viestiä muuttaa käytänteitä. Palaverikäytännöksi voi huomaamatta rakentua tapa vastailla akuutteihin sähköposteihin kokouksen aikana. Viestinnän käytäntöjä voi kuitenkin rakentaa tietoisesti: yhdessä voidaan sopia, että palavereissa keskitytään kokouksen aiheeseen ja muut asiat hoidetaan muulloin. Yhteiset oletukset viestintätavoista kannattaakin mieluummin muuttaa sovituiksi käytännöiksi ja kirjata ylös. Yhdessä voidaan esimerkiksi sopia, miten kollegoille annetaan palautetta ja mitä esimerkiksi rakentavalla palautteella tarkoitetaan. Jos yhdessä sovituista pelisäännöistä poiketaan, niistä on myös helpompi huomauttaa. 4. Vuorovaikutus Etenkin nykyisessä hybridityöskentelyssä on hyvä pitää mielessä, että vuorovaikutus voi olla kasvokkaista tai medioitua. Puheluilla, chat-viesteillä, sähköposteilla ja etäpalavereillakin on paikkansa modernissa työelämässä eivätkä ne ole vuorovaikutuksen kannalta toissijaisia. Monet työyhteisöviestinnän haasteet nousevat esiin usein työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, vaikka ongelman juurisyy olisikin muualla. Esimerkiksi asiantuntijatyötä tekevä voi vaikkapa ajatella, että hänen kollegansa panttaa tietoa tahallaan, vaikka varsinainen ongelma olisikin tiedonhallinnassa. Tällaiset väärinymmärrykset saattavat lopulta johtaa tulehtuneisiin tilanteisiin työpaikalla. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä työnkuvasta riippumatta. Lopulta nimittäin koko organisaation tavoitteiden saavuttaminen voi olla kiinni työntekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Miten sisäiset viestit kulkevat teidän organisaatiossanne? Jos koneisto tuntuu kaipaavan öljyämistä, autamme mielellämme! Laita viestiä meille viestiä hello@norracomms.fi

Vastuullisuudesta viestiminen on tärkeää yrityksen maineen, asiakkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmien sitoutumisen, kilpailuedun ja liiketoiminnan kestävyyden kannalta. Silti yrityksissä vastuullisuusviestintää saatetaan edelleen arastella. Jos yritys on viestinnässään aito ja rehellinen, pelko on turhaa. Vastuullisuusviestintä kuuluu oleellisesti yrityksen vastuullisuustyöhön. Sen avulla kasvatetaan tietoisuutta vastuullisuuden eteen tehdyistä teoista ja lupauksista henkilöstölle, laajalle yleisölle sekä sidosryhmille. Vastuullisuudesta viestiminen myös sitouttaa yritystä ponnistelemaan uusien kestävän kehityksen tavoitteiden eteen. Tästä johtuen vastuullisuusviestintä vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja ympäristöön. Se on voimakas työkalu kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Osa yrityksistä kuitenkin varoo vastuullisuudestaan viestimistä sen pelossa, että heidän viestintänsä tulkitaan väärin. Kukaan ei halua leimautua vahingossa viher-, valko-, tai pinkkipesuriksi. Pelko on kuitenkin turhaa, jos muistaa seuraavat seikat. Tärkeintä on aitous ja rehellisyys Tärkein asia, jonka yrityksen on muistettava aloittaessaan vastuullisuusviestintäänsä, on aitous. Aitous tarkoittaa todellisten vastuullisuusperiaatteiden ja käytäntöjen omaksumista, eikä pelkästään pyrkimystä näyttää vastuulliselta ulkoisesti. Vastuullisuusviestinnässä on oltava aina rehellinen. Kun yritys on vilpittömästi sitoutunut vastuullisuuteen ja toimii kestävästi, viestintä on helppoa – silloin kerrotaan vain eteenpäin, mitä ollaan tekemässä nyt ja mitä sen jälkeen. Vastuullisuusviestinnän ei tulisi koskaan olla vain markkinointitaktiikka, vaan sen tulee olla osa yrityksen perusarvoja ja toimintaa. Vastuullisuusviestinnässä on oleellista kertoa rehellisesti vastuullisuuden eteen tehdyistä ponnisteluista ja haasteista. Liioitella ei saa, sillä se on viherpesua. Läpinäkyvyys keskeneräisyydestä luo luottamusta sidosryhmien keskuudessa ja estää väärinkäsityksiä. Määritä selkeät tavoitteet ja mittarit vastuullisuusviestinnälle Vastuullisuusviestinnässä epäselvä hähmäisyys ei kannata. Yrityksen täytyy määrittää itselleen selkeät ja mitattavat vastuullisuuustavoitteet, jotka sekä henkilöstö että suuri yleisö voi ymmärtää vaivatta. Näistä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta on hyvä viestiä säännöllisesti yrityksen sidosryhmille. Data on avainasemassa edistyksen arvioinnissa ja päätöksenteon tukena. Muista, että johdonmukainen viestintä luo uskottavuutta ja luottamusta. Sidosryhmät kannattaa myös osallistaa vastuullisuusviestintään. Heiltä on hyvä pyytää palautetta, käsitellä heidän huolenaiheitaan ja kannustaa heitä osallistumaan vastuullisuuteen liittyviin tekoihin. Ota haltuun jatkuvan parantamisen asenne Yritys on vastuullisuustyössään ikuisesti keskeneräinen, joten vastuullisuudesta viestiminen kannattaa aloittaa juuri siitä, missä nyt on. Kaikkia haasteita ei ole tarve selättää ennen kuin niistä kertoo, vaan riittää, että raportoi suuntaviivoista ja tavoitteista. Kun pyrkii uuden oppimiseen, muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen sekä vastuullisuuskäytäntöjen parantamiseen, on jo pitkällä. Tarinankerrontaa kannattaa hyödyntää todellisten esimerkkien esittämiseen vaikkapa siitä, miten vastuullisuustavoitteet ovat tuoneet myönteisiä tuloksia. Menestystarinoita voi jakaa muistaen kertoa myös haasteista, joita on kohdattu matkan varrella. Vastuullisuusviestintä ei ole kertaluonteinen ponnistus vaan jatkuva prosessi. Aitouden kautta yritykset voivat rakentaa luottamusta, vahvistaa mainettaan ja luoda positiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vastuullisuus on kaikkien yhteinen asia, josta kannattaa kertoa rohkeasti ja rehellisesti. Jos kaipaat apua vastuullisuusviestinnän aloittamiseen, ota yhteyttä.

REFERENSSIT Tässä joitakin asiakkaitamme, joiden kanssa meillä on ilo tehdä töitä ja kertoa siitä maailmalle. Näiden onnistumistarinoiden lisäksi tiimillämme on kokemusta viestinnästä myös mm. lääketeollisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä teknologian aloilta. Kriisiviestintä PR ja mediaviestintä Sisäinen viestintä Sisällöntuotanto Vastuullisuusviestintä Viestinnän koulutukset Viestintästrategia Asuyama Suunnitelmallinen mediaviestintä nosti pienen, nyt vastuullisuudestaan tunnetun, beachwear-brändin suomalaisten tietoisuuteen. Lue lisää BalticSea2020 Mediaviestinnän vauhdittama julkinen keskustelu Itämeren huolestuttavasta tilasta ja turskakannan heikentymisestä herättivät päättäjät ja kansalaiset. Lue lisää Durex Turvallista seksiä edistävälle kampanjalle laajaa medianäkyvyyttä Suomessa. Lue lisää Emmace Selkeä ja hakukoneoptimoitu verkkosivusisältö tukee lääkealan tutkimuspalveluyrityksen myyntiprosessia. Lue lisää Hallituspartnerit Helsinki – Board Professionals Helsinki ry Sukupuolten välinen epätasa-arvo pörssiyritysten johtoryhmissä nostettiin suuren yleisön puheenaiheeksi. Lue lisää InnoGreen Valtakunnallista näkyvyyttä tarkkaan kohdennettujen juttuvinkkien avulla. Lue lisää InnoGreen (2020) Onnistunut ja osallistava työyhteisöviestintä yrityksen strategian toteutumisen tukena. Lue lisää InnoGreen (2023) Vastuullisuusviestintään selkeyttä käsikirjalla sekä suunnitelmalla. Lue lisää Kavli Monikanavaisen viestinnän avulla laajempaa näkyvyyttä uutuustuotteille sekä kattavalle tuotevalikoimalle. Lue lisää Kekkilä Vastuullisuusviestinnän kirkastamista valmennuksen avulla. Lue lisää Kekkilä ja Hasselfors Garden Suunnitelmallisella viestinnällä sekä media- ja vaikuttajasuhteilla tunnettuutta Suomessa ja Ruotsissa. Lue lisää Olo-apteekki Sitouttava ja ajankohtainen sisältö uuden apteekkiketjun lanseerauksessa vahvisti paikan vakiintuneiden toimijoiden joukossa. Lue lisää Planti Pitkäjänteinen viestintä siivitti Plantin uutuustuotteiden ja brändin tavoittavuuden tähtitieteellisiin lukemiin. Lue lisää Suora Broadcast Työyhteisöviestinnän suunnittelu osana laajempaa brändin päivitystä. Lue lisää Työyhteisö kriisin jälkeen Työyhteisö kriisin jälkeen – Sisäisen viestinnän kehittäminen yksisuuntaisesta tiedottamisesta dialogiksi. Lue lisää Vieser Sosiaalisen median strategisella hyödyntämisellä enemmän näkyvyyttä ja tunnettuutta Suomessa. Lue lisää

Työyhteisö kriisin jälkeen Työyhteisö kriisin jälkeen Viestintästrategia PR ja mediasuhteet Sisällöntuotanto Haastavien aikojen jälkeen työkulttuurissa ja viestinnässä oli parannettavaa. Sisäistä viestintää sekä johdon ja henkilöstön välistä dialogia kehitettiin muun muassa henkilöstökyselyiden, esihenkilöiden koulutusten ja uuden viestintäkanavan avulla. Sisäisiä kanavia ja viestejä selkeytettiin ja henkilöstöä kannustettiin tuomaan oma ääni kuuluviin. Kriisiviestintä Sisäinen viestintä Viestinnän koulutukset TAVOITE Haastavat ajat olivat koetelleet työyhteisöä. Oli aika nousta tuhkasta ja kehittää sisäistä viestintää, jotta yhteishenki ja kulttuuri saataisiin rakennettua uudelleen. HAASTE Yrityksessä viestittiin paljon, mutta osa viesteistä ei tavoittanut riittävän nopeasti joko johtoa tai henkilöstöä. Lisäksi henkilöstö kaipasi enemmän vuoropuhelua. Kuinka luoda dialogia, kun työntekijät tekevät vuorotöitä hyvin eri aikoihin? Miten kohdata työntekijä, kun jokaista ei pystytä kohtaamaan kasvotusten? RATKAISU Haimme sisäisen viestinnän kehitystyöhön suuntaviivat henkilöstökyselyn ja muun palautteen pohjalta. Totesimme yhdessä asiakkaan kanssa, että viestien lisääminen ei ratkaise haastetta, vaan dialogiin tarvitaan uusi viestinnän alusta. Myös olemassa olevat kanavat kaipasivat selkeytystä. Esihenkilöitä koulutettiin lisää siitä, miten viestiä ja kohdata tiimi. Koko henkilöstölle rummutettiin käytössä olevista sisäisen viestinnän kanavista ja heitä kannustettiin tuomaan oma ääni kuuluviin sekä osallistumaan itselle merkityksellisiin keskusteluihin kollegoiden kanssa. TULOKSET Sinnikäs toisto alkoi tuottaa tulosta, kun uusi dialogiin tarkoitettu kanava hiljalleen vakiintui. Henkilöstö on antanut siitä runsaasti positiivista palautetta. Työyhteisö koetaan nyt yhtenäisemmäksi, ja viestintä on muuttunut yksisuuntaisesta tiedottamisesta vuoropuheluksi. Tyytyväisyyttä viestintään mitataan osana työtyytyväisyyskyselyä. Uusimman kyselyn perusteella henkilöstö on kokenut viestinnän selkeämmäksi ja palautteenannon helpommaksi kuin ennen. ​ ​ ​ ​ ​ ​ KYSY LISÄTIETOJA: Anneli Doepel anneli.doepel@norracomms.fi +358 45 325 0470

Vieser Suomalainen lattiakaivojen ja modernien designkaivonkansien valmistaja. Viestintästrategia PR ja mediasuhteet Sisällöntuotanto Olemme tehneet Vieserin kanssa yhteistyötä somen ja PR:n parissa vuodesta 2020 lähtien. Laadimme vuosittain sosiaalisen median sisältösuunnitelman, jonka pohjalta tuotamme sisältöjä Vieserin somekanaviin. Vastaamme myös Vieserin sosiaalisen median mainonnasta. Lisäksi olemme tukena Vieserin PR-toimenpiteissä kuten tiedottamisessa ja median kontaktoinnissa. Viestintästrategia Sisällöntuotanto PR ja mediaviestintä TAVOITE Kasvattaa Vieserin ja heidän designlattiakaivojensa tunnettuutta sisustusalan ammattilaisten ja kuluttajien keskuudessa. HAASTE Miten tehdä arjen välttämättömyydestä houkuttelevaa ja inspiroivaa sisältöä? Kuinka viestiä yhtenäisesti eri kanavissa huomioiden Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron markkinaerot? RATKAISU Yhteistyön aloitettiin työpajalla, jossa luotiin sosiaalisen median strategia sekä ensimmäinen sisältösuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain Vieserin viestinnän tavoitteiden mukaisesti. Tuotamme kuukausittain sisältöjä Vieserin somekanaviin, tuemme kanavien hallinnoinnissa sekä vastaamme somemainonnasta. Monikanavainen somenäkyvyys on tukenut myyntiä sekä parantanut tunnettuutta ammattilaisyleisössä merkittävästi. TULOKSET 2021 4 000 000 Somen kokonaistavoittavuus 9 Mediaosumaa 500 000 Mediaosumien kokonaistavoittavuus KYSY LISÄTIETOJA: Nora Tåg nora.tag@norracomms.fi